Viikonloppuna olimme kisaamassa pitkästä aikaan, 4kk tauon jälkeen. Sen kyllä huomasi. Radat olivat varsin haastavia ja tuomarina oli Allan Matsson.
Eka rata oli melko sujuva. Kuitenkin Troya veti A:n läpi eikä pysähtynyt. Ja sehän pysähtyy yleensä _aina_, joten en osannut varautua tähän. Niin koira hukkui sitten selän taakse, meni renkaan ohi ja hyppäsi väärän hypyn. Eli se siitä. Alku ja loppu oli sujuvaa ja hyvää. On se pienestä kiinni..
Toinen rata olikin kaikkea muuta kuin agilitya meidän osalta. Alku lähti ok, sitten Troya veti hienon lentokeinun, juoksi täysiä eikä meinannutkaan pysähtyä. En tiedä, luuliko keinuksi vai mikä oli? Ei ollut kyllä ainut joka veti lentokeinun sillä radalla. Keinun vika :D Puomilla sitten tämän lentokeinun ansiosta hiipi ja hiipi, en meinannut saada sitä millään alas asti.Tuomari tuli lähelle katsomaan, että onko kontaktilla vai ei. Niin Troya otti jostain syystä painetta. Sain sen kuitenkin putkeen, mutta sitten ihmetteli et kuka toi mies keskellä kenttää on ja meni ihmeissään sen luokse ja meni sen jälkeen ihan lukkoon. En saanut sitä edes esteille enää, kattoi mua vaan hölmistyneenä. Eli se rata päättyi siihen.
En tosiaankaan tiedä, mitä toi oli. Ikinä ennen tehnyt tuollaista kisoissa. Ehkä se tarvitsee taas Marin käsittelyn ;) Se auttaa aina, myös korvien väliin.
Treeneissä Troya tekee niin loistavaa rataa, aina kun muistan ohjata ;) Mutta kisoissa ei. Ilmeisesti kisarytmi ei oo nyt päällä monen kk:n tauon jälkeen. Jäi kyllä sellainen maku ettei kiinnosta kovinkaan kisata tällä hetkellä, mutta ehkä kuitenkin pitäisi katsoa, jos tälle vuodelle löytyisiä jotakin sopivia kisoja vielä.
Hera oli mukana kisapaikalla. Ekaksi oli jännää, joka paikkaan olisi pitänyt päästä ja yritettiin mm. haukkua. Ihmiset, (myös miehet) olivat Heran mielestä ihan kivoja! Paljon tuli kehuja Heran luonteesta ja ulkonäöstä, se on aina kiva juttu!
Heran projektina on tällä hetkellä vahvasti: hihnakävely ilman vetämistä ja ihmisten/koirien ohittaminen, kotona opetellaan ottamaan iisisti (eikä riehuta koko aikaa) ja opetellaan pitämään turpa kiinni, myös yksinollessa tai muiden koirien riehuessa. Tässä taitaa mennä tovi, jos toinenkin.
Tänään ollaan tokoiltu vanhempien tyttöjen kanssa. Kyllä huomaa, kuinka Nikita tykkää tokosta :) Se on aina ihan täpinöissään ja tahtoo tehdä kaikenlaista. Tehtiin vähän erilaista taas vaihteeksi, tunnaria lelujen seasta ja seuraamista noutokapula suussa. Tehtiin myös ihan oikeatakin tokoa mm. kaukokäskyjä, jotka alkavat olemaan jo tosi hyvällä mallilla (ainakin kotona). Seuraamisesta seiso on vaikea juttu, aina se pylly putoaa joko istumaan tai maahan. Joten päätin sitten vaihtaa tähän ikuiseen ongelmaan uuden käskyn, josko helpottaisi.
Troyan kanssa toko taas tuntuu, että me pidetään vaan hauskaa. Ei toko näytä vaan oikein olevan Troyan juttu. Kyllähän se tekee, mutta siitä tekemisestä puuttuu vain se jokin. Nouto on kyllä ihan parasta sen mielestä! Mutta kaikki muu on sitten jotakin muuta.
Eka rata oli melko sujuva. Kuitenkin Troya veti A:n läpi eikä pysähtynyt. Ja sehän pysähtyy yleensä _aina_, joten en osannut varautua tähän. Niin koira hukkui sitten selän taakse, meni renkaan ohi ja hyppäsi väärän hypyn. Eli se siitä. Alku ja loppu oli sujuvaa ja hyvää. On se pienestä kiinni..
Toinen rata olikin kaikkea muuta kuin agilitya meidän osalta. Alku lähti ok, sitten Troya veti hienon lentokeinun, juoksi täysiä eikä meinannutkaan pysähtyä. En tiedä, luuliko keinuksi vai mikä oli? Ei ollut kyllä ainut joka veti lentokeinun sillä radalla. Keinun vika :D Puomilla sitten tämän lentokeinun ansiosta hiipi ja hiipi, en meinannut saada sitä millään alas asti.Tuomari tuli lähelle katsomaan, että onko kontaktilla vai ei. Niin Troya otti jostain syystä painetta. Sain sen kuitenkin putkeen, mutta sitten ihmetteli et kuka toi mies keskellä kenttää on ja meni ihmeissään sen luokse ja meni sen jälkeen ihan lukkoon. En saanut sitä edes esteille enää, kattoi mua vaan hölmistyneenä. Eli se rata päättyi siihen.
En tosiaankaan tiedä, mitä toi oli. Ikinä ennen tehnyt tuollaista kisoissa. Ehkä se tarvitsee taas Marin käsittelyn ;) Se auttaa aina, myös korvien väliin.
Treeneissä Troya tekee niin loistavaa rataa, aina kun muistan ohjata ;) Mutta kisoissa ei. Ilmeisesti kisarytmi ei oo nyt päällä monen kk:n tauon jälkeen. Jäi kyllä sellainen maku ettei kiinnosta kovinkaan kisata tällä hetkellä, mutta ehkä kuitenkin pitäisi katsoa, jos tälle vuodelle löytyisiä jotakin sopivia kisoja vielä.
Hera oli mukana kisapaikalla. Ekaksi oli jännää, joka paikkaan olisi pitänyt päästä ja yritettiin mm. haukkua. Ihmiset, (myös miehet) olivat Heran mielestä ihan kivoja! Paljon tuli kehuja Heran luonteesta ja ulkonäöstä, se on aina kiva juttu!
Heran projektina on tällä hetkellä vahvasti: hihnakävely ilman vetämistä ja ihmisten/koirien ohittaminen, kotona opetellaan ottamaan iisisti (eikä riehuta koko aikaa) ja opetellaan pitämään turpa kiinni, myös yksinollessa tai muiden koirien riehuessa. Tässä taitaa mennä tovi, jos toinenkin.
Tänään ollaan tokoiltu vanhempien tyttöjen kanssa. Kyllä huomaa, kuinka Nikita tykkää tokosta :) Se on aina ihan täpinöissään ja tahtoo tehdä kaikenlaista. Tehtiin vähän erilaista taas vaihteeksi, tunnaria lelujen seasta ja seuraamista noutokapula suussa. Tehtiin myös ihan oikeatakin tokoa mm. kaukokäskyjä, jotka alkavat olemaan jo tosi hyvällä mallilla (ainakin kotona). Seuraamisesta seiso on vaikea juttu, aina se pylly putoaa joko istumaan tai maahan. Joten päätin sitten vaihtaa tähän ikuiseen ongelmaan uuden käskyn, josko helpottaisi.
Troyan kanssa toko taas tuntuu, että me pidetään vaan hauskaa. Ei toko näytä vaan oikein olevan Troyan juttu. Kyllähän se tekee, mutta siitä tekemisestä puuttuu vain se jokin. Nouto on kyllä ihan parasta sen mielestä! Mutta kaikki muu on sitten jotakin muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti