Agia, ongelmia ja mun 18wee synttärit!! :)

Tiistaina otin Nikitan Troyan treeneihin tuuraamaan, kun oon niin väsynyt tuohon Troyalaisen temppuiluun tällä hetkellä. Mikään ei toimi sen kanssa :/ Oli kivasti monia eri pisteitä, eteenmenoa, kontaktitreeniä, keppejä ja sitten pieni radan pätkän, joka näytti helpolta, mutta jossa olikin sitten yksi putki ansa kohta. Välistävetojen jälkeen suora putki jonka jälkeen edessä hyppy ja putki U:na sen takana, ja putken vääräpää näkyi hypyn jälkeen ja sinnehän se meni ja monta kertaa. En vaan ehtinyt ohjaamaan suoran putken jälkeen, mutta kun sain käännettyä sen hypyllä niin meni hienosti. Muutamalla palkkauksella ok. Pitäisi vähän harjoitella vaan jarruja täydestä vauhditsa ja jos oon edellä.. se ei ihan vielä onnistu! Jos olen takana niin onnistuu hyvin.

Keskiviikkona koirilla oli pitkä päivä, mutta saivat kunnon lepopäivän. Tekee ihan hyvää välillä. Lähdin koulun jälkeen käymään stadissa "mummolassa" ja käytiin myös katsomassa leffaa pitkästä aikaan! Ihan kivaa, vaikka leffa nyt ei mikään erinomainen ollutkaan. Mutta ihan opettavainen kyllä.

Tänään sitten Nikita kanssa treenaamassa Espoossa, kivaa oli. Oli 35 esteen rata ja ajattelin sen nähtyä aluksi, että olisi hyvä tavoite, jos pääsisi edes puoleen väliin. Mutta päästiinkin loppuun saakka, ihan hassua!! Mukavaa pyöritystä, haltuunottoa, lähettämistä kepeille, leijeröimistä, ym. kivaa! Alku sählingin jälkeen koira taas teki töitä hyvin, aina kun vaan ite muistin ohjata loppuun! Muutamia rimoja alas, muttei kamalasti. Kepielle lähetykset eiväy oikein sujuneet, miksi ei? Sehän on niin varman keppien suorittaja, pitää koklata omalla kentällä täydestä vauhdista eri kulmia. Kontaktit hyvät ellei loistavat, tiistain kontaktitreeni teki hyvää! Mutta sitä kun pitäisi tehdä vaan niiiin paljon, toistoja toistoja ja toistoja.

Illaksi sitten vielä hihan treeneihin Troyan kanssa tai siis ajatus oli tämä. Rata oli hankalahko, pätkä Teemun radasta. Koiran piti olla kuulolla sekä ohjautua hyvin. Takaakiertoja, pitkiä väliä, irtoomista. Ei ollut Troyan rata. Meni taas väärin muutamia kertoja peräkkäin ja kun ei kuunnellut niin komensi vähän liian tiukasti sitä, että tänne. Että tulisi käteen eikä menisi muualle, kuten putkeen joka oli hollilla. Koira vaan meni putkeen eikä kuunnellut ja teki jotain omaa. Ei mitään tietoa mistään yhteistyöstä! Sitten koiralle riitti, se lähti taas kentältä ja ihan vapaaehtoisesti. En kestä. Nyt saisi koiran halvalla, jos joku haluu :D Sitten päätin, että se siitä treenistä sitten.

Onneksi oli Nikita mukana!! Se pelasti kaiken ja oli niin ihana ja kuuliainen koira, kuten aina. Näki selvästi koirasta, että oli jo väsynyt sen edellisen ja rankan treenin jälkeen. Mutta hyvin jaksoi yritää ja tehdä parhaansa, vaahto vaan lensi suusta kun se haukkui :D Se on vaan niin hassu ja samalla maailman paras koira ♥

Lopuksi Milla teki rataa Troyan kanssa ja valitti, että Troya on liian nopea!? Ja kysyi, että miten nii muka ei tee mitään? No, Milla on niin positiivinen ihminen muutenkin kokoajan ja osaa kannustaa Troyaa (sitä se tarvisi, mutta musta ei oo sellaiseen :/ ) eikä se näyttänyt Troyalle, että jos joku kohta meni pieleen. Jatkoi vaan eteenpäin, mutta mä yleensä otan uusiksi sen kohdan joka ei sujunut nii koira tietää heti, että aha tässä meni jotain pieleen..

Troya on kyllä maailman omituisin lapsi, ei voi muuta sanoa. No, toivottavasti kohta saisi järkättyä sen pentutapaamisen Troyan sisarusten ja äidin kanssa, jos saisi jotain vinkkejä! Mä oon niin loppu tuon otuksen kanssa....

Tälläisinä aikoina niin kaipaan sitä Rusinan iloisuutta ja intoa tekemiseen.. itku tulee melkein! Se oli sentäs normi koira, Troya ei ole. Ainakaan minun käsissäni. Täytyy sanoa, että en osaa kouluttaa tuota koiraa. Mutta ei sille mitään voi?! Tähän asti kaikki koirat on toiminut minun kanssa ja tehneet töitä iloisesti ja olemme nauttineet yhteisestä tekemisestä, nii sitten kymmenes koira ei toimi millään keinolla.. Niin outoo!!

Kyllä taas pukkaa niin koirakuumetta, kun yksi ei riittäisi millään.. :/ Jotain erilaista tekisi niin mieli, mutta jos jaksaisi vähän edes vielä odottaa.. kattoo nyt.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tänään tuli sitten täytettyä myös 18 vuotta, ihan uskomatonta. Mihin se aika on kadonnut!! Kiitoksia kaikille ihanille onnittelijoille! Pienet juhlat perheen kanssa herkutellen, ensi viikolla kavereiden ja sukulaisten kanssa vielä juhlat, nyt ei vielä pysty juhlimaan kun viikonloppuna on syyskabat Nikitan kanssa ;)

Nikitasta uusi kakkosluokkalainen :)

Muutamissa kisoissa Nikita on nyt porsaillut rimojen että kontaktien kanssa, mutta se on aina niin ihanan kuuliainen koira :) Niin tänään se yllätti kerrankin todella positiivisesti minut! Ajattelin, että tänään otetaan kaikki kontaktit tai muuten otan ne uudestaan ja lähdössä on pysyttävä. Tuomarina oli Heidi Viitaniemi,
tykkään sen radoista!

Aamulla alkoi 1-luokalla ja oltiin luokan toisena strattaava koirakko. Rata oli aika helppo, nenän edessä oli suoraan kaikki esteet suunnilleen. Muutamia käännös ja törkkäyskohtia, pelkäsin. Mutta turhaan, ei tiputellut yhtään rimoja. Ja se pääasia, kaikki kontaktit otettiin. Tultiin nollalla maaliin saakka, jee!! Ja se tarkoitti sitä,
että noustiin kakkosiin, jee :)) Radan ainoalla nollalla vielä. Oliko se rata muka niin vaikea?

Sitten meni hetki, jos toinenkin kun odoteltiin kakkosluokan alkua. Nikita aloitti ensimmäisenä, koska oli luokkanousija. Tehtiin hieno ja nopea nolla hyppiksellä heti ekoista kakkosluokan kisoista :) Olen niin tyytyväinen ja voitettiinkin vielä!

Kolmas rata oli kiva juoksurata, onneksi on irtoova koira :D Meni suhteellisen hyvin, vähän tuntu jaloissa itsellä tämä viikonlopun rupeama. Mutta koira oli hyvä, kaksi rimaa valitettavasti tuli alas. Mutta olisihan se kolmas nolla samana päivänä ollut vähän liikaa.. ;)

Ei muuta kuin nokka kohti uusia kisoja! Seuraavaksi olisi syyskabat tiedossa :)

Tosi tyytyväinen päivän saldoon ja koiraan!! Otti kontaktit ja rimat pysyi ihmeen hyvin ylhäällä paiin edelliseen kisaan verrattuna.

Täällä on videot tältä päivältä.



Pari kuvaa palkintojenjaosta :)

Troya toimii tai sitten ei?

Alku viikko meni mukavasti koirien kanssa treenatessa, ulkoilessa sekä minun käydessä autokoulussa ja läksyjä tehdessä. Arki on taas alkanut ja veto on poissa. Lisää vaan vitamiiniä, jos se auttaisi. Olin niin innokas menemään autokouluun, että menin maanantainakin, vaikka tunti olisi ollut vasta keskiviikkona.. että silleen. Ei siinä muuten mitään, mutta kun Lohjalle on jokunen matkaa kuitenkin ja niitä busseja ei iltaisin mee ihan niin usein, kuin voisi mennäkin. Joten sain sitten vähän shoppailla siellä ja odotella, että ukki tulee hakemaan mut kotiin :D

Troyan ratatreenit oli tiistaina, Sari veti meillä kivaa ja helppoa rataa, jossa monta putkea. Troya oli loistava, kunnes kepit taas tössäs ja koira sen myötä.. :/ Sitten se lähti makoilemaan kentän reunalle ja pidettiin pikku paussi. Sitten vielä pari hyppyä ja putki, jos olisi vaikka tullut paremmalle mielelle.

Kyllä alkaa tekemään mieli sitä kolmatta koiraa jo pikku hiljaa, kun tää Troyan tekeminen on niin epämääräistä.. :/ Ja kun muuten Nikitalla tulee treenattua pikkuisen liikaa per/kerta.

Torstaina sitten kahdet treenit peräkkäin. Menin Troyalla, mentiin vaan, ei otettu montaa kertaa mitään.
Meni hyvin taas :) Pituutta vaan pitää treenata eri kulmista, hyppää helposti vinoon sen eikä kokonaan sitä.
Kaikki kehuivat sitä, oli kuulemma niin upea :) Ja saannut lisää virtaa tekemiseen ja tietty vauhtia kanssa!

Perjantaina sitten päivällä kentällä, kun Terhillä oli vapaata ja mä pääsin ajoissa. Molemmat tytöt matkaan ja omalle treenikentälle. Nikita on tehnyt koko helkatin viikonlopun pelkkiä ylösmeno kontakteja ja mennyt tosi hienosti!! Mutta se taitaa luulla nyt, ettei muualla tarvi kuin vain omalla kentällä. Pitäisi päästä epiksiin vähän treenimään.

Troyalla taas tehtiin treeniä, kontakteja pysäytysellä. Juoksee mieluusti läpi vielä, kun se jossain vaiheessa hiipi niin tajuttomasti nii vapautin sitä nopeammin ja annoin juosta läpi, kun otti kuitenkin aina kontaktin. Nyt se sitten kostautuu, se ei vaan pysähdy vielä kunnolla.

Sitten niitä keppien sisäänmeno treeniä, laitettiin lelu ekaan väliin ja meni hyvin. Mutta niin vaikeeta, kun ei tolla koiralla voi ottaa montaa toistoa kerralla. Niin tää edistyminen on sitten niin hidasta.

Äsken tässä vähän siivoilin kämppää taas ja pihaa laitoin siihen kuntoon, että kohta kehtaa pyytää tänne vieraita (tai siis sukulaisia), kun mun synttärit lähestyvät. Troya yritti jahdata harjaa/haravaa koko ajan niin kielsin sitä ja käskin käymään odottamaan maaten. Sitten kun homma oli hoidettu ja koira oli nätisti niin ajattelin palkata sen sillä, että saisi vähän repiä lelua. Mutta mitä olikaan tapahtunut? Koira oli suuttunut jossain vaiheessa mulle, ilmeisesti kun kielsin sitä enkä antanut jahdata. Nii ei sitten leikitty, koira meni keinun alle maate ja katsoi minua, leiki uule ihan ite. Että taas näin.

Kisaamassa purinalla

Viime sunnuntaina kisaamassa purinalla Siuntion järjestämissä kisoissa.

Aamupäivällä oli Nikitalla kaksi agilityrataa, toinen oli Kari Jalosen käsialaa ja toinen Heidi Viitaniemen. Molemmat radat olivat ihan kivoja, mutta Viitaniemen radoilla oli sellaisia hyppykulmia, mistä Nikita ei suoriutunut.

Eka rata oli suhteellisen hyvä, tuli yksi rima alas (tietysti). Aina jotain. Tultiin vitosella kolmansiksi, sisko Gunga voitti nollalla. Meillä olisi ollut vielä nopein aika, mutta se rima..

Toinen rata ei mennytkään ihan niin hyvin, kun olisi voinut ajatella. Otti piru puomin ylösmenosta virheen, olisi pitänyt ottaa uusiksi. Keinulta meni läpi, otti kontaktin ja kaikkee, mutta lähti omia aikojansa. Virheitä taisi tulla vain 15vp, musta tuntu että joka rima suunilleen kolisi ja olisi tippunut. Kyllä nyt kestää tolla kyljellä kauan parantua, ei ole hypyt vieläkään kunnossa :(

Siskokset pääsivät vähän nuuskimaan ja pusuttelemaan toisia. Hihi, ihania! :) Kyllä ne on hienoja <3 br="br">
Jäätiin katsomaan vielä kakkosia ja kolmosetkin, kun oli tuttuja kisaamassa ja halusin nähdä pitkästä aikaa Tipin ja Nikitan mummon kisaamassa.

Ainii, pääsin menemään hyppiksen Saijan Riepun kanssa. Ja on se kyllä mainio vieläkin <3 ajattelin.="ajattelin." ei="ei" ett="ett" ihan="ihan" irronut="irronut" ja="ja" jossain="jossain" kiltti="kiltti" kohtia.="kohtia." kukas="kukas" kulki="kulki" kyll="kyll" liiankin="liiankin" mainio="mainio" meni="meni" mua="mua" mummo="mummo" niinkuin="niinkuin" nikitalla.="nikitalla." ohjaa="ohjaa" oikein="oikein" ok="ok" oli="oli" on="on" p="p" pikkaisen="pikkaisen" putkiin="putkiin" tuolla="tuolla" vilkuili="vilkuili">

Tänään sitten purinalla taas, mutta citybelgien järjestämissä kisoissa. Kolme strattia oli. Ekalta radalta: 2x rima alas ja puomin ylösmeno. Tultiin kuitenkin 15vp:llä jopa kolmansiksi.

Toinen olikin hyppis, josta yllätys yllätys rima alas.. Ja sijoituttiin toisiksi vitosella.

Vika rata oli karmeeta, koira oli pikkasen maitohapoilla ja minä unohdin radan.. muttei hirveesti haitannut kun kaksi ekaa rimaa tuli jo alas.. mutta yksi persjättö sujui oikein mallikkaasti!! Ja meni taas puomin läpi kisaradalla, joten palautin sen ja otettiin uusiksi.

Huomenna olisi 3 kisaa Järvenpäässä juostavana ja viikon päästä syyskabat, sitten Nikita saa jäädä pikkuiselle treenilomalla.

Nyt siis jatketaan ylösmenojen harjoittelemista eri paikoissa ja se on otettava, toiseksi pitää harjoitella nyt noita lähdöissä pysymisiä, sielläkin on nyt pysyttävä.

Päivän teema, "pitämään hauskaa" :-))

Eiliset treenit menivät ihan penkin alle Troyan kanssa.. mutta tänään tyttö oli koko päivän yksin kotona, kun oltiin Nikitan kanssa piirismestiksissä, josta tulee infoa myöhemmin (ei tullut ykköstä..). Taisi likkaa ottaa vähän päähän se yksin oleminen. Oli niin hurjan iloinen, kun tultiin kotiin ja oli sen näköinen, että haluaa tehdä jotakin. Toi mulle leluja sänkyyn, kun yritin ottaa päikkäreitä. Päätin sitten, että mennääs ulos kokeilemaan ja pitämään hauskaa!! Se toimii aina, kun teemana on "pitämään hauskaa". Ilman mitään odotuksia. Häntä heilui ja kokoajan tarjoamassa jotakin. Ja teki hyvällä vireellä ja kaikki ihan oikein :) Sain palkattua runsaasti ja kehuttua, tekee oikein hyvää, että välillä onnistuu niin super hyvin. Ja osasin kerrankin lopettaa siihen tilanteeseen, kun kaikki sujui ja koira olisi halunnut vielä jatkaa.


Muutama kuva eilisistä hihan treeneistä 17.8.
Täällä lisää ihania kuvia, kiitos kuvista Ellu & Petra Skogberg!!! :)

Nikita

Troya

Treenailemassa vaihteeks ;)

Oltiin eilen treenailemassa Espoossa ja meillä oli tuuraava kouluttaja, Taija Mäkelä muistaakseni. Kouluttajalla itsellään jotakin russeleita. Mutta hyvin se osasi neuvoja isompiakin koiria! Oli kivaa, kehui Troyaa hirveästi! Onhan kiva siitäkin joskus kuulla hyvääkin palautetta. No kulkeehan se agissa ihan hyvin, täytyy myöntää. Siis silloin kun kulkee.

Otin Troyan mukaan vaihteeksi ja hyvä kun otin! Rata oli sellainen, että Nikita olisi varmasti telonnut itsensä niihin metalli esteisiin. Oli niin lyhkäsiä välejä ja kamalia kulmia sekä isoja välejä. Troya kulki tosi hyvin, ihan yllätyin. Parin viikon tauko kaikesta tekemisestä mun kanssa taisi tehdä parempaa kuin hyvää :) Irtosikin ihan kivasti, haki kepit, kesti vaikka olin välillä todella paljonkin edessä. Ei tullut sellaista hätää mun perää kuin Nikitalla..

Tänään illalla sitten treenaamaan, otin molemmat. Mutta aika meni niin tiukille, että ehdin Troyalla treenata vain muutaman kerran läpi koko radan, ei ehditty ottaa mitään yksityiskohtia. Kepeille haki väärin sisään muutamia kertoja, lähetin uudestaan. Sitten ok. Loppu piti leijeröidä ja ei onnistunut, otettiin sitten palkan kanssa muutama kerta ja meni hyvin!! Muutaman toiston jälkeen alkoi himmaamaan loppua, kun tiesi että käännytään. Siihen meni sitten se. Lähetin kepeille, meni ekaan väliin ja teki u-käännösen, lähti kentältä. Saman teki kolme kertaa peräkkäin. En saannut tulemaan sitä enää edes luokseni. Sinne se lähti kentän laidalla makoilemaan eikä tullut enää luokseni, joten koiran tie vei autoon ja mä otin Nikitan peliin. Ja jos hain sen takaisin kentälle nii saman tien ampas sinne uudestaan. Että se siitä taas, hitto vie. Hermot vaan menee. Ehkä pitäisi olla koko rakilla treenaamatta nii olisi parempi mieli. Kun kotona se kuitenkin on ihan kiva kotikoira.


Nikita pääsi tekemään ylösmenoja ja voi heikkous sentään. Kun se pari tuntia oli ollut kentän laidalla kinni ja katsonut muiden menoja nii ei mitään tietoja ylösmenoista. Olisi vaan halunnut mennä kovaa eteenpäin. Palautus ja palattiin takapakkia, hihnassa sitten ylösmenoa. Ihan ok. Siihen oli hyvä lopettaa kontaktien treenaus! Kuhan muistaisi su kisoissa taas ne hyvät kontaktit :) Muutama kerta kepeille, meni niin lujaa, että sai kepit ihan kujalle :D Niksun kanssa on kyllä niin kivaa treenata! Koira jaksaa ja tekee niinkuin haluan, eikä niinkuin eräs..

Huomenna tie vie tokon piirinmestiksiin Tuusulaan, saas nähdä miten käy Nikitan kanssa.

Rusina lähti :(

Rusina joutui matkaamaan takaisin kotiinsa maanantaina 13.8. Ikävä on vieläkin kova. Se olisi voinut hyvinkin jäädä tänne, vaikka meillä on nyt periaatteessa koiran paikka kiinni muutaman vuoden ainakin. Rusina oli vaan niin ihana ja kaikkee, en keksi edes adjektiiveja niin paljon kuvaamaan sitä..

Kahteen kuukauteen mahtui paljon kaikkea kivaa ja vähemmän kivaa. Agility ja tokoilu oli ihan mahtavaa tuon elukan kanssa ja oppi tosi nopeasti. Se rakasti tekemistä. Ja mä niin rakastan tuota elukkaa, sen iloisuus & rakkaus kaikkeen vaan niin tarttu. Ei tarvinnut kuin vilkaista Rusinaa, niin mä tulin hyvälle tuulelle ja elämä taas loisti. Vaikka muut asiat välillä meinasi painaa mieltä.. Nyt se aurinko lapsi on muualla, nyyh :((

Vähemmän kivaa oli se, että söi mun täkkiin reiän, nakerteli koirien harjaa, söi kolme hihnaa poikki. Mutta kun se oli niin ihana nii eihän sille voinut olla vihainen mistään, eihän?

Uusia hihnoja tosiaan täytyy katsella jossakin vaiheessa :D

Ikävä painaa mieltä vieläkin ja jos liikaa miettii yhteisiä asioita niin tippa tulee vieläkin linsiin.. Ja se oli maailman helpoin koira, sille ei tarvinnut kuin muutama kerta sanoa jostain nii se oppi ja kulki melkein mun ajatuksen voimalla :) Ehkä se tästä kohta rauhottuu, mun mieleni.

Rusina, pusina, tusina, ruu... Rakkaalla lapsella on monta nimeä :) Loppuun muutamia kuvia vielä rakkaasta pikkuisesta. Ikävä painaa mieltä vieläkin ja jos liikaa miettii yhteisiä asioita niin tippa tulee vieläkin linsiin.. Ja se oli maailman helpoin koira, missä ikinä liikuinkaan sen kanssa. On ainakin nähnyt nyt maailmaa ja oppinut paljon kaikkea uutta.

Siinä oli viimeiset kuvat Rusinasta, jota meillä on otettu. Nyt jää onneksi kaikki muistot ihanasta koirasta elämään. Miksi on jotenkin sellainen olo... että on viennyt koiran lopetettavaksi. Noh, nyt Rusina komeilee myös taulun mukana meidän seinälle, ei pitäisi unohtua koskaan.. Rusina ♥


Niin siis selvennykseksi vielä, jos joku ei tiennyt. Se on kasvattajan koira, joka vietti vaan kesälomaa meillä oppien kaikenlaista kivaa siinä sivulla. Jään luultavasti odottamaan tästä koirasta pentua muutamien vuosien päästä, mutta se jää nähtäväksi toteutuuko se haave. Jos se on aikuisena terve ym. Ainakin pää on kunnossa tällä koiralla, aivan mahdottoman upea koira!! Hienoa, että se sai olla meillä edes hetken. Se hetki oli kultaakin kalliimpaa. Kiitokset kasvattajalle luottamuksesta!